Jukka Wallin Si vis pacem, para bellum

Kaikki blogit puheenaiheesta Euroopan unioni

EU:ssa Suomi ei ole ajopuu

Yleisessä suomalaisessa historiakäsityksessä korostuu ajatus, että Suomi on usein ollut ajopuuna maailmanpolitiikan virrassa. Läpi 1900–luvun ajattelimme olevamme suurvaltojen puristuksissa ja ulkomaisen pääoman varassa. Meillä oli paperilla itsenäisyys, mutta todellisuudessa olimme riippuvaisia naapurin suurvallan näkemyksistä ja ulkomaisesta pääomasta, ilman vakiintunutta mahdollisuutta tuoda ääntämme kuuluviin isoissa pöydissä. Tämä kiistämättä kavensi maamme itsenäisyyttä.

EU:n otettava kiertotalous johtotähdekseen

Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä.

Ilmaista vaalimainosta EU-kriittisille

Yle uutisoi tänään näkyvästi, että 

“Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa. 

Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.”

Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 – 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Vaatimus maatalouspolitiikan erottamisesta kansalliseksi on haaveilua

Jussi Halla-aho vaati Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 17.5. EU:n maatalouspolitiikan erottamisesta kokonaan kansalliseksi. Samaa on vaatinut Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla. Ajatus maatalouspolitiikan kansallistamisesta kuulostaa houkuttelevalta – poikkeavathan Suomen pohjoiset tuotanto-olosuhteet niin paljon muusta Euroopasta. Kyse on kuitenkin ihmisten johdattelusta harhaan.

Talousunioni vai poliittinen yhteisö?

Laajeneva projekti vai yhteisö?

Huhtikuussa Amsterdamin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Marija Bartl kirjoitti, että jos EU ymmärretään laajenevana hankkeena tai projektina, silloin asetetaan etusijalle markkinoiden yhdentyminen ja estetään Euroopan-laajuisen julkisen tilan syntyminen.

Vakaa EU on vientivetoisen Suomen etu

Miksi on tärkeää äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? 

Suomen EU-jäsenyys on mahdollistanut maamme nousun yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä, vauraimmista ja onnellisimmista valtioista. Kauppa ja kansainvälinen yhteistyö tuovat meille työpaikkoja ja hyvinvointia. Siksi on tärkeää̈ vaalia ja edistää̈ eurooppalaista yhteistyötä̈ sekä korjata unionin ongelmia.

Euron valuviat korjattava

Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen. Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.

Kansallisesta monikulttuurisuudestamme – ja miksi en pane toivoani taikaan

Kansallisesta monikulttuurisuudestamme  – ja miksi en pane toivoani taikaan.

 

Eilinen Eurooppa-päivä ja EU-vaaliavaus jäi mietityttämään. Ajattelin, että täytyy heti tuoreeltaan kirjoittaa niiden herättämistä mietteistä. 

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä