Jukka Wallin Si vis pacem, para bellum

Venäläisten maakaupat ovat uhka – Totta vai tarua

 


Viime päivinä on keskusteltu Airiston Helmi-nimisen yhtiön maakaupoista ja niiden aiheuttamasta uhasta. Monet ovat olleet huolestuneita siitä, että ainakin tässä tapauksessa yrityksen omistamat kohteet sijaitsee ”strategisen laivaväylän” välittömässä läheisyydessä. Toisaalta on niitäkin asiantuntijoita jotka ei näe mitään hälyttävää. Huvittaa tässä tapauksessa on se, että asiantuntijat ovat täysin eri mieltä uhasta. Jotka näkevät jotain uhkaa yrittävät esittää omia mielipiteitään nimettömänä tai entisen kansanedustajan Mikko Kärnän kautta. Tosin sotilaslähteet hyvin harvoin voivat kertoa turvallisuuteen liittyviä tietoja omilla nimillään, mutta silti näiden lähteiden luotettavuutta pitää tarkastella kriittisesti.


Iltapäivälehdet ovat myyneet lehtiänsä kissankorkuisilla otsikoilla ja niiden Venäjä vastaiset toimittajat ovat iloinneet tapahtumista kuten esimerkkisi toimittaja Arja Paananen: ”Kommandopipomiesten viesti menee perille Venäjälle asti” Tätä on hieman vaikea ymmärtää, miksi tällainen olisi jotenkin ihmeellistä Venäjällä, kun siellä talousrikoksista epäiltyjä pidätetään yleensä poliisin erikoisjoukkojen toimesta. Tämän luulisi myös Arja Paanasen tietävän, kun on usein vieraillut Pietarissa ja Moskovassa. Tuskin Venäjän päättäjät pitävät tätä minään ihmeenä, kuten taas meillä Suomessa tämän tutkinnan laajuus ja saama media huomio on jotain aivan eri luokkaa, mitä olemme tähän asti tottuneet. Käsittääkseni tämä on aivan Suomen viranomaisten oma asia, miten he tutkintaan suorittavat. Ei virallinen Venäjä, toimittaja Paanasen toiveesta huolimatta, tule antamaan yhtään mitään virallista lausuntoa asiasta.


Suomessa ja monella suomalaisella on vaikea hahmottaa Venäläisten maa-ja kiinteistökauppoja. Niitä (kauppoja) on tehty mahdollisesti vain jotain satoja, jotka ovat olleet pääsiassa vain vanhoja kiinteistöjä tai pieniä järvenrantatontteja. Siten ne eivät muodosta mitään turvallisuusuhkaa, ainakaan valtakunnantasolla. Naapureilleen he saattavat aiheuttaa alkoholin käytön takia päänsärkyä ja parina päivänä poissaoloja töistä.


Monikaan ei ole huomioinut sitä, että samaan aikaan Suomessa toimii kymmenittäin (noin 40 kpl) ulkomaalaisia kaivosyhtiötä, jotka ovat hankkineet noin 43 000 km² maata kaivoksilleen. Alueena se käsittää suurin piirtein Uudenmaan,Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon maakuntien kokoisen alueen, joissa asuu hieman yli kaksimiljoonaa asukasta. Tässä ei nähdä mitään turvallisuusuhkaa. Toki näissä kaivosvaltauksissa on oma uhkansa, eli yksityisen kansalaisen omaisuudella ei ole mitään turvaa, jos joku Suomessa toimiva kaivosyhtiö haluaisi perustaa kaivoksen heidän mailleen. Toisin monet kaupungit on pakkolunastaneet isojakin maa-alueita, lähes olemattomalla hinnalla. Viimeisin uutisiin yltänyt iso maiden pakkolunastus tapahtui Vantaalla. Valtakunnan turvallisuus on näiden pienten ja vaatimattomien tonteista kiinni? Ei tietenkään ole. Kyse on laajemmasta ja ikävämmästä asiasta. Suomessa ollaan hivuttautumassa pikkuhiljaa Naton jäseneksi, joten näillä uhkakuvilla halutaan vain painostaa ihmisiä Nato myönteiseksi. Mahdollisen kriisin sattuessa, nämä tontit pakkolunastetaan ja niiden omistajat voidaan häätää tai vangita mahdollisina turvallisuusuhkana. Tätä samaa tehtiin viimeksi jatkosodan aikana meillä Suomessa ja muissa sotaa käyvissä maissa, kuten esimerkkisi Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa muun muassa internointiin siellä asuneet ja syntyneet japanilaiset.


Asetekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin viimeisten vuosikymmenien aikana, että Airiston Helmen tyyppiset tukikohdat olisivat vain taakka valloituksessa. Jos Venäjä ja Suomi olisivat vihollisia, niin Venäjä voisi iskeä meidän satamiin ja lentokenttiin lähes mistä päin maailmaa vain. Venäjä testasi Syyriassa NATO koodinimellä olevaa SS-N-30A Kalibr risteilyohjusta, jonka kantomatka on noin 2 500 km. Siten Venäjällä on kyky tuhota maamme keskeiset satamat, puolustusvoimiemme varuskunnat, ammusvarikot ja sähköverkot, ilman että heidän tarvitsisi lähettää sotilaita ensi-iskuun. Merimaaleja varten on omat lyhyen kantaman versiot, joiden torjuminen on lähestulkoon mahdotonta, koska ne lentävät kohteeseen noin 10 metrin korkeudessa.


Tänä (26. syyskuuta 2018)päivänä on lyöty lisää löylyä kirjoituksilla, joissa Airiston Helmi-tapaus olikin suunnattu Ahvenanmaata kohtaan. Siellä olisi valmisteltu Ahvenanmaan valloitusta. Tämän suuntaiset spekulaatiot aiheuttaa vain myötähäpeää, ainakin minussa.





Muokattu lisäämällä linkki


 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Venäläisten Suomen maaperälle perustamat sotilastukikohdat ovat ongelma, ei yksittäisen perussergein maan osto jostain Öllölän peräkylän kolkasta jossa lähimmän naapurin koirat kulkevat korvessa kilometrien päässä.

Ymmärrät varmuudella että Suomessa on tiettyjä paikkoja jotka ovat kriisitilanteessa elintärkeitä ja jotka täytyy pitää omissa käsissä. Et taida ymmärtää edes perusasiaa että sotia ei voiteta ohjusiskuilla ja että vain idiootti tuhoaa kohteet joita se voisi itse hyödyntää?

Airiston Helmen kiinteistöt syväväylien ja tietoliikennekaapelien vieressä ovat hyviä esimerkkejä strategisista paikoista joista käsin voidaan tehdä musertavia yllätysiskuja minimipanoksella. Kun laivoja ja suomalaisia sota-aluksia alkaa upota syväväylille ilman näkyvää syytä ja tietoyhteydet länteen katkeavat yhtä aikaa eikä ketään näy missään, ketäs tästä pitäisi syyttää? Jos syytät Venäjää, se voi pitää syytöksiä hyökkäyksenä ja vastata syytöksiin laittamalla niitä ohjuksia tulemaan. Venäjähän voi perustellusti katsoa että Suomi ei kykene turvaamaan omaa aluettaan lännen hyökkäykseltä ja vallata esimerkiksi Ahvenanmaan omien etujensa turvaamiseksi, muiden alueiden ohella.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Venäjän ongelma on etteivät venäläiset itsekään usko maahansa vaan siirtävät rahojaan länteen paremman tuoton saamiseksi.
Vain suomalaiset uskovat Venäjään kun edes venäläiset edes itse eivät usko.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Asiantuntijat on ottaneet kantaa noihin harhoihin, ja todenneet ne mielikuvitukseksi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Niinpä niin. Tp- utvakin on ollut harhojen vallassa vuosikausia?

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #6

En ymmärrä tätä älytöntä Venäjä pelkoa? Meidät olisi voitu likvidivoida jo Neuvostoliiton aikana,jos siihen olisi nähty tarvetta. Meidän pitäisi alkaa näkemään Venäjä mahdollisuutena, eikä kummituksena. Näitä pelkoja lietsotaan aivan samoilla uhkakuvilla, mitä oli 1920- ja 1930-luvuilla.

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #7

Miksi meidät olisi likvidoitu Neuvostoliiton aikana? Kun Tehtaankadulta vihellettiin niin suomalaiset päättäjät kirmasivat tikkana paikalle. Neuvostoliitto hyväksyi Suomen puolueettomuuden vasta Gorban aikana.

Suomella oli myös YYA -sotilasliitto itänaapurin kanssa ja olimme osa Leningradin puolustusta. Esimerkiksi muiden liittolaistensa kanssa Neuvostoliitto oli jatkuvasti ongelmissa ja Baltian maissa aseellista vastarintaa oli 60-luvulle saakka.

Kommunistien vallankaappaus oli uhkana ns Vaaran vuosina, mutta se pystyttiin torjumaan. Malli olisi ollut sama kuin Tsekkoslovakiassa käytetty 1948.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #6

En ymmärrä tätä älytöntä Venäjä pelkoa? Meidät olisi voitu likvidivoida jo Neuvostoliiton aikana,jos siihen olisi nähty tarvetta. Meidän pitäisi alkaa näkemään Venäjä mahdollisuutena, eikä kummituksena. Näitä pelkoja lietsotaan aivan samoilla uhkakuvilla, mitä oli 1920- ja 1930-luvuilla.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #8

No totetuivatko ne uhkakuvat 1939? Voit ihan itse miettiä.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #12

Tottakai ne toteutuivat. Tosiasiassa ne sodat olivat olleet vältettävissä.

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #13

Ei muuten ollut - ainakin jos lukee Juhani Suomen tohtorinväitöskirjan Talvisodan tausta Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937–1939, Se on painettu kirjaksi myös.

Jos joku on eri mieltä perustellusti, niin siitä vaan tekemään omaa väitöskirjaansa aiheesta.

Neuvostoliiton suunnitelmista Suomen haltuunottamiseksi Talvisodan jälkeen tiedetään myös melkoisen tarkasti.

Viro, Latvia ja Liettua toimivat muuten vuonna 1939 juuri kuten Neuvostoliitto halusi ja ne menettivät itsenäisyytensä jo seuraavana kesänä. Sen ei tietenkään pitänyt olla tukikohtasopimuksen tarkoitus, mutta asiat menivät venäläiseen tyyliin melkein samalla tavalla kuin Krimin miehityksessä 2014.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #15

Tietenkin voidaan väittää mitä vain, mutta laajempi tarkastelu aiheesta ei tue sinun väittämääsi asiaa.

Toki Stalin painosti Balttian maat luopumaan itsenäisyydstä kesällä 1940, mutta syy oli se, että Hitler vallotti samaan aikaan siloista Länsi-Eurooppaa. Olen aina ihmetelyt, miksi meillä opetetaan niin suppeasti historiaa, vaikka asioita pitäsi tarkastella laajemmalla perspektiivillä.

Stalin halusi estää tai vaikeuttaa jo silloin näköpiirissä olevaa keskinäistä välienselvittelyä.

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #16

En minä mitään väitä vaan tuon tohtoriväitöskirjan Talvisodan taustoista teki Juhani Suomi Helsingin yliopistossa. Olet sitä kaatamassa.

Jos nyt niin varma asiastasi olet, niin kerro ihmeessä, mitä tuo "laajempi tarkastelu aiheesta" pitää sisällään? "Hiukan" faktaakin tarvittaisiin.

Suomi ja Baltia joutuivat Molotov-Rippentrop sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliiton etupiiriin. Se on suuri syy Talvisotaan. Suomen valloitukseen Neuvostoliitto varustautui hyvissä ajoin.
Venäjän johto halusi valloittaa Suomen vuonna 1939. Niinpä he suorittivat pitkäaikaisia ja hyvin laajamittaisia valmisteluja. Kirjoittivat jopa kirjan Puna-armeijan marssiopas Suomeen. Siinä on kuvailtu hyvin yksityiskohtaisesti Suomen tiestö, sillat, jne. Tämä kirja on laajamittaisen tiedusteluoperaation tulos. Koska Suomen itärajan lähistöllä Venäjän puolella rajaa oli hyvin vähän ja huonoja teitä, niin Venäjä teki valtavan tienrakennusurakan rakentamalla rautatieltä (Venäjän tärkein kuljetusverkosto oli ja on rautatiet) Suomen rajan suuntaan valtavan määrän uusia teitä ja rautateitä. Lisäksi he rakensivat huoltokeskuksia ja kuljettivat hirvittävän määrän materiaalia valmiiksi tulevaa hyökkäystä varten usean kuukauden kuluessa. Koska Suomen sodanjohdolla ei ollut tietoa näistä uusista teistä ja pitkään jatkuneista kuljetuksista sekä keskityksistä, niin Talvisodan alussa tuli yllätyksenä, että Venäjä kykeni hyökkäämään niin suurin joukoin myös Laatokan pohjoispuolisilla alueilla. Joukkoja Suomen suuntaan keskitettiin osittain jo keväällä 1939, samoin perustettiin uusia joukkoja Suomen rajan läheisyyteen.

Matti Aarnio on kirjassaan Tlvisodan ihmi tehnyt hyvän tutkimuksen kuljetusväylien kapasiteeteista ja hyökkäysjoukkojen keskityksistä. Suurin osa joukoista sai keskityskäskynsä ja lähti liikkeelle jo syyskuun alkupuolella 1939 – ja silti tieverkosto ja rautatieverkosto oli lujilla kuljetusten vuoksi. Neuvostoliiton rautatielaitos suoriutui erinomaisesti valtavista keskityskuljetuksista. Stalinin pitkän tähtäimen suunnitelmissa oli valloittaa Suomi – ja sitä suunnitelmaa toteutettiin vääjäämättömästi, oli ihan sama miten Suomi menetteli eri neuvotteluissa. Suomella oli vain kaksi vaihtoehtoa – alistua, kuten Baltian maat tai taistella – onneksi Suomi valitsi taistelun.

Baltin maiden haltuunoton perusteet liittyvät tuhon MR sopimukseen - ne voi jokainen lukea sieltä. Ajankohta määrittyi kun aiemmin voitokkaat Liittoutuneet joutuivat jättämään Norjan, jonka saksalaiset miehittivät. Näin Liittoutuneet eivät voineet puuttua Baltian miehitykseen.

Leningradin sotilaspiirin päällikkö armeijankomentaja K. Meretskov tiedotti Viron puolustusvoimien ylipäällikölle kenraali J. Laidonerille, että hän on saanut käskyn miehittää Viro ja vaati Laidoneria tulemaan Narvaan häntä tapaamaan. Laidoner keräsi delegaation ja lähti Narvan suuntaan, mutta Venäjän puna-armeijan joukot tulivat heitä vastaan jo ennen kuin Laidoner ennätti Narvaan.

Delegaation erikoisjuna ennätti yöllä Jõhviin, jossa he näkivät jo puna-armeijan panssareiden tulevan. Meretskov oli määrä tavata Narvassa 17.6.1940 kello 8 aamulla, mutta puna-armeijan joukot ylittivät rajan jo kello 5. Puna-armeija valtasi Suurupin patterin kello 6, suoritti maihinnousun Aegnan saarelle klo 6.30, ja valloitti Naissaaren kello 7.

Laidoner allekirjoitti pakotettuna "luvan" Venäjän joukkojen marssiin Viroon vasta 17.6. klo 15, eli 10 tuntia sen jälkeen kun Venäjän puna-armeija oli jo aloittanut Viron miehityksen.

Venäjän puolustusministeri Timoshenko käsitteli Baltian maita nimenomaan miehitettyinä maina 17.6.1940 dokumentissaan numero 390ss, vaikka miehitysjoukot silloin vasta marssivat sisään (tosin tukikohdissa oli jo ennestään venäläisjoukot):

”Pidän tarpeellisena aloittaa miehitetyillä alueilla seuraavat toimenpiteet Baltian sotatantereen kaikkein nopeimman valmistelun takaamiseksi:

1. Raja Itä-Preussiin ja Itämeren rannikko täytyy viipymättä valloittaa meidän rajajoukkojemme toimesta, että voidaan välttyä länsinaapurin vakoilulta ja tuhotöiltä.

2. Jokaiseen miehitettyyn tasavaltaan vietävä yksi (ensiksi) NKVD-joukkojen rykmentti sisäisen järjestyksen ylläpitämiseksi.

3. Mahdollisimman nopeasti ratkaistava miehitettyjen tasavaltojen ”hallitusten” ongelma.

4. Aloitettava miehitettyjen tasavaltojen sotaväkien aseistariisunta ja niiden uudelleenjärjestely. Otettava aseet väestöltä, poliisilta ja olemassa olevilta sotilaallisilta organisaatioilta.

5. Kohteiden vartiointi ja varuskuntapalvelus pantava meidän joukkojemme tehtäväksi.

6. Päättäväisesti alettava sovjetisoimaan miehitettyjä tasavaltoja.

7. Muodostettava miehitettyjen tasavaltojen alueelle Baltian maanpuolustusalue (sotilaspiiri) esikunta Riikaan. Maanpuolustusalueen komentajaksi määrättävä Keski-Aasian maanpuolustusalueen komentaja kenraalieversti Apanassenko. Maanpuolustusalueen esikunta muodostetaan 8. armeijan esikunnasta.

8. Maanpuolustusalueen aloitettava sen sotatantereeksi valmistelu (varustusten rakentaminen, rautateiden raidevälin muutos, teiden rakentaminen, varastojen luominen, jne.). Sotatantereen valmistussuunnitelman esitän lisänä."

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #17

On jännää miten fakta ja fiktio on lainaamassasi kohdassa on mennyt sekaisin. On hyvä, että porukka uskoo noihin...

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #18

Noiden lähteenä on kirja Ants Oras, Viron kohtalonvuodet, 1989, joka on Tarton yliopiston professori.

Historiantunneilla et ole tainnut viihtyä kun Molotov - Rippentrop -sopimus lisäpöytäkirjoineen on mennyt ohi korvien.

Laitahan nyt sitä omaakin faktaasi, jolla perustelet väitteistäsi. Muuten jää vastaväitteet torsoksi.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #19

Se selitti asiaa. Oma Lähde luettelo löytyy osoitteesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin#L%C3%A4...

Accoce, Pierre; Quet, Pierre: ... Ja Moskova tiesi jo kaiken: Vakoilusotaa Sveitsissä. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, 1967.
Beevor, Antony: Stalingrad. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-27889-0.
Beevor, Antony: Berliini 1945. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27036-9.
Deutscher, Isaac: Stalin: poliittinen elämäkerta. Suomentanut Arto Häilä. WSOY, 1979. ISBN 951-0-08874-9.
Gehlen, Reinhard: Vuosisadan vakooja. Jyväskylä: K. J. Gummerus, 1971. ISBN 951-638-015-8.
Karlgren, Anton: Punainen diktaattori: Stalin ja bolševismin kehitys leninismistä stalinismiin. Suomentanut J. W. Tuura. Helsinki: K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, 1942.
Lewin, Moshe: Neuvostoliiton vuosisata. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2008. ISBN 978-952-01-0252-4.
Maclean, Fitzroy: Idän tuntumassa. Suomentanut Olli Nuorto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1957.
Montefiore, Simon Sebag: Nuori Stalin. (Young Stalin, 2008). Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33797-4.
Mäkelä, Jukka L.: Salaista palapeliä: Tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta. Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-21274-1.
Pursiainen, Christer: Trotski. Porvoo: Gummerus Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-951-20-8504-0.
Radzinski, Edvard: Stalin. Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-15044-4.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 1–2: Vankeusteollisuus, Ikuinen liike. (Arhipelag GULAG, 1973). Suomentanut Esa Adrian. Tukholma: Wahlström & Widstrand, 1974. ISBN 91-46-12142-0.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 3–4: Tappotyöleirit, Sielu ja piikkilanka. (Arhipelag GULAG, 1973). Suomentanut Esa Adrian. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1976. ISBN 951-95191-5-7.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 5–7: Pakkotyö, Karkotus, Stalinia ei enää ole. (Arhipelag GULAG, 1973). Suomentanut Esa Adrian. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1978. ISBN 951-95192-7-0.
Tuominen, Arvo: Kremlin kellot, muistelmia vuosilta 1933–1939. Helsinki: Tammi, 1957.
Tigerstedt, Örnulf: Vastavakoilu iskee. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1943.
Toimittanut Heikki Eskelinen: Varo vallankumousta. Tampere: Kustannuspiste Oy/Kansalaisjärjestö Itsenäisyyden puolesta r.y, 1977. ISBN 951-95192-2-X.

Noiden lisäksi satakunta muuta kirjaa jotka sivuavat aihepiiriä edes jollakin tavalla.

Tomi Vaalisto

Kannattaisi seurata mediaa, jos sotilasasiantuntijoihin ei luota .

Sieltä selviäisi, että SS-N-30A Kalibr -risteilyohjuksen taistelukärjen paino on 150...450 kg. Toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen Stukan pommikuorma oli tonnin luokkaa.
Intia maksoi venäläisohjuksesta 6,5 miljoonaa dollaria kappale, minkä vuoksi niitä ei kannata paukutella huvin vuoksi.

Syyrian ohjusiskut tehtiin todennäköisesti Välimereltä, jonne venäläinen ohjusfregatti Admiral Essen purjehti kesällä 2017. Tuossa venäläisten uusimmassa aluksessa on 8 kpl kyseisiä ohjuksia.

Ahvenanmaa on niin tärkeä kohde itänaapurille, että he aloittivat jatkosodan 22.6.1941 klo 6.05, kun havaitsivat suomalaisjoukkojen tekevän maihinnousua Ahvenanmaalle. Talvisodasta lähtien puna-armeija ja -laivasto olivat suunnitelleet maihinnousua Ahvenanmaalle 20 000 sotilaalla. Nyt ne kuitenkin myöhästyivät.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Lisäsin juttuun linkin, mistä otin faktat blogiini. Muuhun en viitsi ottaa kantaa, siksi saketa höttöä ne ovat..

Tomi Vaalisto

Tuon linkkisi ylimalkaisen National Interestin jutun on kirjoittanut journalisti Sébastien Roblin. Julkaisusta löytyy myös toinen juttu: https://nationalinterest.org/blog/buzz/russia-wants-sell-some-its-most-deadly-cruise-missiles-vietnam-china-and-india-27581¨

Tarkempaa teknistä tietoa ja intialaisten maksama hinta löytyy täältä: https://www.globalsecurity.org/military/world/russ...
ja täältä: https://timesofindia.indiatimes.com/india/India-to...

Jälkimäisessä käytetty hinta Rs 844.58 crore voi oudoksuttaa, mutta tuo crore tarkoittaa kymmentä miljoonaa ja rs rupiaa. Siitä vaan laskemaan projektin hintaa.

Wikistä löytyy helposti Kalibrn ja Stukan tekniset tiedot runsaine lähteineen:
https://en.wikipedia.org/wiki/3M-54_Kalibr
https://en.wikipedia.org/wiki/Junkers_Ju_87

22.6.1941 Neuvostoliiton sodanaloituskynnys ylittyi kun suomalaiset aloittivat operaatio Kilpapurjehduksen. Professori Mauno Jokipii (kirja Mauno Jokipii, Jatkosodan synty): ”kumpi ehtisi ennen perille, Neuvostoliitto vai Suomi.”

”Tässä tapauksessa ei kylläkään ollut varmaa tietoa, tulisiko Neu­vostoliitto tosiaan suorittamaan operaation Ahvenanmaalle. Sitä joka tapauksessa pelättiin, olihan Neuvostoliitto pyytänyt Ahvenan­maata tukikohdakseen englantilaisneuvotteluissa elokuussa 1939 ja välirauhan aikana tarkasti valvonut saariston demilitarisointia uu­den konsulaattinsa avulla.”

”Operaation mittakaavan tajuaa ottamalla huo­mioon, että yhdessä yössä siirrettiin noin 5000 miestä varusteineen, joihin kuului mm. 69 tykkiä, kahdellakymmenelläkolmella laivalla Suomen mantereelta Ahvenanmaalle.”

Suomen hallituksen selonteosta eduskunnalle 25.6.1941: ”Tiesimme neuvostoliiton keskittäneen rajoillemme, erikoisesti Viipurin lääniin joukkojaan. Saattoi olla odotettavissa - ja se uhka on nyttemmin tullut todellisuudeksi, kuten näinä päivinä yhä lisääntyneet, yhä röyhkeämmäksi käyneet ja järjestelmälliseksi hyökkäykseksi muodostuneet alueemme loukkaukset osoittavat -, että Neuvostoliitto pyrkii maamme tuhoamiseen. Näin ilmeisen uhkan alaisina me ryhdyimme kutsumaan reservejämme harjoituksiin, ja Saksan-Neuvostoliiton sodan puhjettua annoimme joukoillemme vuoden 1921 sopimuksen mukaisesti kesäkuun 22 päivänä määräyksen ryhtyä huolehtimaan Ahvenanmaan turvallisuudesta.” - löytyy eduskunnan arkistosta.

Sotahistorian professori Manninen:

Talvisodan aikana neuvostolaivasto oli laatinut Ahvenanmaan miehityssuunnitelman, joka olisi edellyttänyt noin 20 000 miehen siirtämistä Ahvenanmaalle Virosta ja Latviasta. Tarkemmassa Ahvenanmaan valtaussuunnitelmassa (10.9.1940) operaation kohteena olivat Eckerö, varsinainen Ahvenanmaa ja Lemland. Sitten piti vallata muut Ahvenanmaan saariston saaret. Isku oli suoritettava nopeasti ja riittävän voimakkaasti, jotta Ruotsista Suomelle tulevat apuvoimat eivät ehtisi paikalle. Yllätyksen onnistuminen oli mahdollisuuksien rajoissa, koska Suomi syksyllä 1940 pakotettiin purkamaan Ahvenanmaan talvisodanaikaiset puolustusjärjestelyt.

Niin...mikä oli sakeaa höttöä...?

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Venäjä on aina uhka ja se tekee tätä "agenttityötään" tänään ympäri maailmaa. Englannin myrkkykaasu yms. jutut ovat vasta harjoittelua, ja ei Suomeakaan ole unohdettu. Jos Suomi ei ala Venäjän liittolaiseksi hyvällä, yritetään se sitten ottaa pahalla. Suhteellisen varmaa on niin. Venäjä odottaa aina vaan sitä, että Suomi on rähmällään isoveljeensä päin. On hölmöä olla tyhmä ja luottaa tyhjiin lupauksiin rauhasta ja rakkaudesta maailman.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

"...luottaa tyhjiin lupauksiin rauhasta ja rakkaudesta maailman" Eihän kukaan ole tässä ole väittänyt sitä ettemme saisi varautua, mutta ainakin Airiston Helmi-tapauksessa meillä nähdään väärässä paikassa "mörköjä"

Toimituksen poiminnat