Ehdotus Perussuomalaisille

Olen viime päivien aikana vähän kiusannut perussuomalaisia, varsinkin heidän kesällä valittua uutta puheenjohtajaansa Jussi Halla-ahoa. Olen pienellä vinoilulla pyrkinyt osoittamaan sen, että perussuomalaisilla ei ole tulevaisuutta. Heillä on ”Takana valoisa menneisyys ja edessä musta tulevaisuus”. Kaikki olisi hyvin, ellei vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Soini ja hänen johtamansa puoluehallitus olisi luopuneet kaikista omista periaatteistaan ja vaalilupauksista. Hallitus ohjelmaa oli mukana luomassa myös Halla-aho itse. Nyt syksyllä 2017 tilanne on surkea. Halla-aho ei ole saanut kannatusta nousuun ja ne puolueeseen jäseneksi liittyneet maahanmuuttokriittiset ja ”kansallismieliset” odottavat malttamattomana ”mestarin” tasoittavan tietä perussuomalaisten uuteen tulemiseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Sitä ei todellakaan kannata odottaa. Huhtasaaren presidenttikampanja on pahasti vastatuulessa. Vaalien ensikierrokselle on aikaa aika tasan kaksikuukautta. Mutta Huhtasaaren gallup kannatus on tällä hetkellä vaatimattomat 3% Jos kannatus pysyy alle 5%, niin se näyttää sen suunnan, mitä on odotettavissa myös muissa vaaleissa. Tosin itse Halla-ahon johtamaan puolueen kannatus mitataan vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta siihen on aikaa melkein puolitoista vuotta. Jos se on enää edes olemassa.

Olen aikaisemmin ottanut kantaa siihen, että esimerkiksi Soinin säätiöön Halla-aholla ja hänen johtamalla puolueella ei ole mitään sananvaltaa. Toki rahaa perussuomalaisella puolueella on, ainakin teoriassa. Mutta säätiön rahoihin Halla-aho ei pääse käsiksi. Joko he ovat vuokralla säätiön omistamassa tiloissa, johon säätiö on lainannut rahaa itse puolueelta, tai pyrkivät siitä eroon mahdollisimman pian. Perussuomalaisten poliittista pääomaa syötiin ensin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa ja toisen kerran viime kevään kuntavaaleissa, jossa perussuomalaisten kannatus syöksyi historiallisen huonoksi. Helsingissä kävi jopa niin, että lähes kaikki valtuustossa istuvat varsinaiset valtuutetut vaihtoivat mieluiten puoluetta kuin jäivät Halla-ahon ja hänen seuraajien kanssa. Tosin ainakin Helsingissä paikallistason sotkut aiheuttivat kitkaa. Viimeinen naula sen arkkuun lyötiin kesän puheenjohtaja vaalien jälkeen tapahtunut eduskuntaryhmän repeäminen. Joka on myös heijastunut kaupunkien ja kuntien valtuustoihin.

 

Vaikka Halla-aho ja hänen johtamansa puolue saisi ”verenseisauttavan” vaalivoiton keväällä 2019, niin heillä on aika vaikea päästä hallitukseen. Heidät sysättäisiin oppositioon ja seuraavissa vaaleissa se jakaisi Suomen Kommunistipuolueen kohtalon kadota Suomen poliittiselta kartalta. Ehkä paikallistasolla voi jokunen valtuutettu olla, mutta siihen se jää. Nykyisillä perussuomalaisilla on siis oikeataan vain kaksi vaihtoehtoa, joko jäädä puolueeseen nykyisen johdon kanssa ja tuhoutua sen kanssa tai siirtyä pienpuolueisiin joukolla tai yksitellen. Tosin esimerkiksi suomidemokraatit ja muut pienpuolueet ei myöskään anna kovinkaan suurta mahdollisuutta vaikuttaa ainakaan ensi alkuun, vaan paikat on hankittava kovalla työllä. Mutta me ( myös muut pienpuolueet) mahdollistamme puhtaan pöydän, mitä taas Halla-aho ja hänen seuraajansa eivät pysty enää antamaan. Perussuomalaisten pöytä on sotkettu peruuttamattomasti.

 

Toki otan vastaan myös Halla-ahon, jos hän haluaa alkaa neuvottelemaan yhdistymisestä suomidemokraatteihin. Mutta en lupaa sitä, että hän pääsisi jäseneksi. 😉

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu