Jukka Wallin Si vis pacem, para bellum

Yrjönkadun pesänjakajat


Tämän kirjoituksen otsikko on mukaillen lainattu aikoinaan presidentti Kekkosen poliittisen lähipiirin toimista kirjoitetusta kirjasta. Kirjan aihe oli kritisoida tapaa millä tietyt poliitikot pyrkivät edistämään oman poliittisen tulevaisuuden jatkuvuuden. En ole lukenut itse kirjaa, vaan olen muodostanut oman kuvan muiden kirjoittamista puheenvuoroista tai uutisista aiheesta.


Vaikka otan kriittisen kannan viime aikojen tapahtumiin perussuomalaisessa puolueessa, niin en halua polttaa yhtään siltaa kumpaankaan leiriin, vaan kunnioitan joka tapauksessa niin Jussi Halla-ahoa tai Sampo Terhoa ja muita puolueen entisiä ja nykyisiä aktiivisia ihmisiä. Olen tavannut kummatkin nimeltä mainitut Helsingin perussuomaisten tapahtumissa eri aikoina.


Viime viikonlopun tapahtumat saivat ainakin minun mielestäni odotetun kaltaisen vyöryn aikaiseksi. Myös lähtijät oli odotetut, koska monet olivat antaneet jo sen suuntaisia merkkejä lauantain äänestyksen jälkeen, vaikka Twitterissä ja muualla some:ssa vielä oli tuenosoituksia voittaneelle puheenjohtajistolle. Viekö Mooses (Halla-aho) kannattajansa luvattuun maahan,se jää nähtäväksi.


Mitä tulee Halla-ahoon henkilönä, niin tapasin hänet ensimmäisen kerran syksyllä 2013, jolloin hän oli Soinin lähettiläänä selvittämässä Helsingin piirin kiemuroita Vuosaaren ABC:llä. Halla-ahon vaalikiertueella 2014 juttelin kanssaan parikertaa Vuosaaressa. Myös hänen jättäessään jäsenhakemusta perussuomalaisten paikallisyhdistyksen perustamiskokouksessa vuoden vaihteessa 2016 juttelimme minun saamasta mediahuomiosta pikaisesti parisanaa.


Monet pitävät Halla-ahoa eräänlaisena ”Mestarina” joka ainakin minua on naurattanut. Hän on erittäin älykäs ja sympaattisen oloinen, joka olisi tuntemattomana yliopistotutkijana kuka tahansa tavallinen mies. Mutta mitään erikoisen mestarillista hänessä ei ole ainakaan minun mielestäni ole.
Joten en näe hänessä mitään sellaista, joka saattaisi nostaa perussuomalaiset seuraavissa vaaleissa 2019 suurpuolueeksi, vaan joka kutistuu vielä enemmän ja joka sitten katoaa viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kokonaan Suomen poliittiselta kartalta. Hänellä on henkilökohtaista vetovoimaa ja hän varmaan tulee olemaan tarpeen vaatiessa mille tahansa puolueelle hyvä ja uskollinen poliitikko, mutta ei kuitenkaan hän vedä mitään puoluetta yksin vaalivoittoon. Sitä ei tehnyt edes Timo Soini missään vaiheessa. Voinhan olla väärässä tässä asiassa, mutta tästäkin kehityksestä on esimerkkejä muun muassa Suomen kommunistisen puolueesta irtaantunut SKP-y porukka, joka yhdistyi tai sulautui lopulta uuteen vasemmistoliittoon.


Änkyrä kommunistit ovat sen jälkeen kadonneet eduskunnasta ja tänä keväänä Yrjö Hakanen tipahti Helsingin kaupungin valtuustosta. Eikä uutta tulemista ole näköpiirissä, ainakaan vähään aikaan, tai enää koskaan. Silti kommunisteilla olisi oma paikkansa ja tehtävänsä, mutta poliittinen ilmapiiri on ajanut auttamattomasti heidän ohi.


Pidän muutamien perussuomalaisten kommentteja Soinista asiattomina, varsinkin Matias Turkkilan irtiottoja Sensuroimaton Päivärinta-ohjelmassa. Matias on todella hyvä ja älykäs tyyppi niin ikään, mutta tällä kertaa hän osoitti ikävä kylläkin, raadollisen luonteensa. Joka on toisaalta ymmärrettävää, mutta hänkin on niin paljon velkaa Timo Soinille ja muille uskollisille taustavoimille, jotka ovat häntä tukeneet. Kuitenkin arvostan Matiaksen rauhallisuutta, joten hän on loistava tuki Jussi Halla-aholle.


Mitä tulee Timo Soiniin, niin hänen poliittinen tilannetaju petti jo vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Hän alkoi järjestelmällisesti pyörtämään päätöksiä ja aloitti mittavan ajojahdin puhdistaakseen jäsenistön niistä jotka eivät osanneet olla hiljaa omista mielipiteistään maahanmuuttajista ja näiden suomalaisista suojelijoista. Itse olin todistamassa Helsingin piirin jäsenenä kummallista näytelmää, jossa piirin hallitus antaa potkuja (erottaa piirin jäsenyydestä) eräälle varavaltuutetulle. Tämä toimenpide oli siksi kummallinen, kun piirissä ei ollut henkilöjäseniä, vaan silloiset paikallisyhdistykset olivat piirin jäseniä. Myös puoluesihteerin käytös oli huvittavaa, kun ajattelimme perustaa erään vuosaarelaisen paikallisen aktiivin kanssa uutta perussuomalaista paikallisyhdistystä Vuosaareen, niin tämä pyysi meitä ottamaan yhteyttä piirin hallitukseen.


Helsingin piirin sotkuissa oli mukana myös Jarmo Keto, jonka toiminta piirisihteerinä oli kauheaa seurattavaa. Itse olen eräänlainen hallitusammattilainen, joten Jarmon toimintaa oli helppo tarkastella ammattilaisen silmin.


Timo Soinille oli tärkeimpiä vain ne ”hyödylliset idiootit” jotka halusivat kiivetä keinoja kaihtamatta puolueen organisaatioissa. Erilaiset rikkeet tai yhdistyslain rikkomiset ei painanut mitään vaakakupissa, mutta väärämielipide saattoi aiheuttaa potkut puolueesta pikaisesti. Tynkkysen syksyllä 2015 tapahtunut erottamisjupakka oli jo minulle liikaa. Tämän kevään potkut eräälle naiselle, hyväksyin,mutta en taas Tynkkysen tapausta, jossa rikostuomio ei taas johtanut mihinkään. Olin kevään kuntavaalien perusuomalaisten vaalivalvojaisissa mukana, vaikka en ole jäsen enää. Huvitti suuresti tunnelma, se oli jäätävä, vaikka Putkonen yritti porukkaa innostaa ennen ”isännän” tuloa paikalle. Oikeastaan ilman Halla-ahoa Helsingin kuntavaalitulos olisi ollut karumpi. Toisaalta olen kahden tuntemani naisen puolesta hyvilläni, kun he pääsivät valtuustoon. Toisaalta olen myös hyvilläni,että eräät saivat huomata,että asiapolitikointi kannattaa aina, kun näiden ohi meni oikealta ja vasemmalta porukkaa varavaltuutetuiksi. Kuka tuulta kylvää se myrskyä niittää…


Loppujen lopuksi Soinin tilanne taju petti, kun hän kertoi lopettavansa Jyväskylän puoluekokoukseen. Näin päästi vastustajansa avainpaikoille ja siten upottamaan koko puolueen. Timo Soini oli loppujen lopuksi aika kokematon vetämään puoluetta hallituksessa, jossa vastapuolella istuu monissa poliittisissa kriiseissä karaistuneita poliitikkoja. Joten soinilaisia oli helppo vedättää mennen tullen. Tosin Halla-aho ja muut hänen mahdolliset ministerit olisi ollut vielä helpompaa ”viilata linssiin”. Perussuomalaisilla oli ja on vieläkin aika kokemattomia kansanedustajia, joten nämä poliittiset kehäketut vievät heitä kuin mätää kukkoa tunkiolle. Odotin kovasti, että Soini olisi nimittänyt edes Kankaanniemen ministeriksi,mutta ei niin ei.


Perusuomalaisten akilleenkantapää on ollut liian kapea osaaminen, eikä se ainakaan parantunut viimeaikaisten tapahtumissa.

Monet ovat ilmoittaneet hakevansa perussuomalaisten jäsenyyttä Halla-ahon puheenjohtajuuden takia. Itse olen ilmoittanut, että en tule hakemaan jäsenyyttä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Minun vaikutelmani on, että mitään pesänjakoa ei ole tapahtumassa. Parikymmentä henkilöä lähti puolueesta ja siinä se. Eivät ottaneet mukaansa edes hitustakaan niistä asioista, joiden takia Perussuomalaisia on vaaleissa äänestetty.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ne parikymmentä henkilöä sisältävät myös sellaiset, jotka hallinnoivat sitä "Yrjönkadun säätiötä".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eikai perustamiskokouksessa jätetå jäsenhakemuksia, vaan liitytään perustajajäseniksi

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Helsingin "piirin" perustamiskokous oli sellainen perinteinen puolueen "jullikka".

Ihmiset tulivat perustamiskokoukseen ja siinä samalla kirjoittivat hakemuksen liittyäkseen "piirin" henkilöjäseneksi. Paitsi että se ei niin mennytkään.

Terho selitti puhujapönöstä yleisölle, että ette liittyneetkään piiriin vaan Helsingin paikallisyhdistykseen, joka tulee kuulumaan Uudenmaan piiriin. Tiedotteissa oli kerrottu piirin perustamisesta. Tämä oli yksi niistä lukuisista puolueen tempuista. Ei ole mikään ihme, että puolueen sisäinen ilmapiiri oli aina huono.

Ongelma oli siinä, että toimintatavat olivat kuin Soini olisi omistanut koko puolueen. Sellainen ei istu mitenkään nykyaikaan.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Oikeastaan sain tietää,että piiriä ei perusteta, kahta tuntia aikaisemmin. Lopullisen vahvistuksen saimme kun yön aikana oli kutsut ja esityslista oli vaihdettu toisiin versioihin.

Itse olin siinä vanhan piirin hallituksen kokouksessa mukana,jossa annettiin Hyttiselle ja Jarmo Ketolle tietyt neuvotteluvaltuudet puolueen kanssa. Tätä vaihtoehtoa ei ollut mukana,joten se perustamiskokous olisi pitänyt peruuttaa.

Halla-aho liittyi paikallisyhdistykseen,koska paikallisyhdistys perustettiin edellisenä päivänä.Kokous jatkui vielä sunnuntaina.

Toimituksen poiminnat