Jukka Wallin Si vis pacem, para bellum

Metsästyslaki muutospaineessa?

  • Taljajousi
    Taljajousi
  • Harjoitus tekee toivottavasti mestarin, joskus...
    Harjoitus tekee toivottavasti mestarin, joskus...

 

 

Tilasin maa-ja metsätalousministeriöstä (mmm) tänä syksynä voimaan tulevan lain osittaisesta muutosesitystä koskevat lausunnot. Siis eri viranomaisilta, metsästysseuroilta ja yhdistyksiltä pyydetyt lausunnot. Luin nämä sekalaiset lausunnot ja pidän itse muutosta tervetulleina, siis noin yleisesti ottaen.

 

Hirveä pienempien eläinten metsästäminen tulee sallituksi mahdollisesti aikaisintaan 1. syyskuuta 2017, joten tämä lisää kiinnostusta jousimetsästykseen. Itse olen metsästänyt noin vuoden verran taljajousella metsäkaurista, mutta kokemukset siitä on negatiiviset, koska metsästyseuroilla on käytännössä hirvieläinten metsästämiseen oikeuttavia lupia. Siten en voi ilman seuraan liittymistä metsästää käytännössä muuta kuin sorsia, kanalintuja ja jänistä, siis noin yleisesti. Tosin olen kuulunut erääseen metsästysseuraan noin vuoden verran, mutta ei ole käytännössä kaikille mahdollista. Tämän tästä tulee esille, että seurat eivät välttämättä ota jäsenikseen muita kuin alueen maanomistajia, joten monen jousimetsästäjän unelma valkohäntäpeurapaistista jää toteutumatta. Tämä vaatimus metsästyseuroilla on minusta syrjivä, koska se asettaa maattomat harrastajat eri arvoiseen asemaan. Tähän ei kukaan lausunnonantaja ottanut kantaa. Miksi vielä 2010-luvulla sallitaan syrjintä taloudellisen aseman takia?

 

Totta kai jousimetsästäjät voisivat järjestäytyä alueellisesti itsenäisiksi metsästysseuroiksi, mutta miksi pitäisi perustaa lisää yhdistyksiä, kun pitäisi päästä näistä pois ja vaikka alueelliset riistanhoitoyhdistykset (RHY) olisi tarkoitettu ainoaksi yhdistykseksi, jossa harjoitetaan metsästystä, ja paikkakuntakohtaiset metsästysseurat lakkautettaisiin. Riistanhoitoyhdistyksissä on vain henkilöjäseniä, siten muutos ei olisi dramaattinen.

 

Poliisihallitus (POHA) otti omassa lausunnossaan kantaa myös muihin kohtiin, kuten 21§ ampumakokeeseen ”… muuttamisella koskemaan myös metsästysjousta, voidaan varmistaa se, että myös jousta käyttävät osaavat aseen turvallisen käsittelyn ja sen käyttämiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset.” Onko POHA liian optimistinen tässä kohtaa, koska ampumakoe ei mittaa turvallisuutta eikä sen käytön turvallisuusvaatimuksia millään tavoin. Kannattaa muistaa, että koe testaa osaako ampua keskelle tiettyä kuviota, eikä mitään muuta. Kansainvälinen IBEP-kurssi on hyvä lisätä pakolliseksi.

 

Itse olisin ottanut kantaa myös eläinten ampumista ruokintapaikoille, siis on yleistynyt tapa, että varsinkin metsäkaurista metsästetään ruokintapaikoille. Itse en pidä tätä metsästyksenä. Jos ketun ja karhun ja muiden eläinten metsästystä rajoitettaan haaskalta, niin samalla voitaisiin kieltää muidenkin eläinten metsästys ruokintapaikalle. POHA otti mielenkiintoisen kannan myös 22§ kohdalla. POHA satuilee ”Tällä säädöksellä voidaan varmistaa tapahtumapaikalla jo oikeat henkilöllisyydet myös valvojien toimesta, joka on nykyisessä lainsäädännössä ollut selkeänä puutteena. Esityksessä on myös lisätty joustavuutta valvontatilanteessa havaittujen puutteellisten asiakirjojen esittämisessä, joka myös tehostaa ja joustavoittaa valvontaa.” Ampumakokeen suorittaminen voidaan lisätä omariistapalveluun, missä on jo maininta riistanhoitomaksun maksusta.

Omariista-palvelu on ainakin minulla sähköisenä puhelimessani, joten tietoni voidaan tarkastaa jo paikanpäällä, eikä tarvitse erikseen pyytää käydä näyttämässä.

 

Saamelaisten elinolosuhteiden erityspiirteet pitää ottaa huomioon. Siten Pohjois-Suomen alueella alkuperäisasukkailla tulee olla hieman vapaammat oikeudet muun muassa kuljettaa asetta moottorikelkassa ja muissa ajoneuvoissa. Myös karhujen haaskakuvaaminen pitäisi kieltää ehdottomana, siis koko poronhoitoalueella, joka on hieman laajempi, mitä itse saamelaisasutus käsittää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Tämän tästä tulee esille, että seurat eivät välttämättä ota jäsenikseen muita kuin alueen maanomistajia, joten monen jousimetsästäjän unelma valkohäntäpeurapaistista jää toteutumatta."

Minusta tuntuu, että tämä on laskeva trendi, eli maanomistus ja jäsenyys. Tiedän metsästysseuroja, joissa ei edes jäsenmaksualennusta myönnetä maaomaisuuden vuokraamisen perusteella (vuokran ollessa 0 €). Tosin en tunne ruuhkasuomalaisia olosuhteita. Itse olen vuokrannut maani hirviporukoille maksuna lihapaisti tai keittoa... pienriistaluvan olen antanut suullisesti metsästäville naapureille ilman korvausta, kun en itse metsästä, ja luonnonanti jäisi muuten korjaamatta.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Ainakin missä itse olen jäsenenä, niin samalla tavalla mennään, eli keitto, ja jos maanomistajan tontille kaatuu hirvi, niin kilon köntti lihaa...

Toimituksen poiminnat